Vertaileva analyysi eurooppalaisista, amerikkalaisista ja itäaasialaisista väestöryhmistä NEO-FFI-asteikon pohjalta. Tämä tutkimus perustuu Costa ja McCraen (1985) uraauurtavaan työhön, jossa he julkaisivat NEO Personality Inventory (NEO-PI) -kyselyn, jota seurasi NEO-FFI (Costa & McCrae, 1989). Saucier (1998) kehitti NEO-FFI:lle 13 alaluokkaa, jotka osoittivat korkeaa alfa-luotettavuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida Big Five -persoonallisuuspiirteiden psykometriset ominaisuudet itäaasialaisissa ja länsimaisissa otoksissa, tarkoituksena tutkia niiden kulttuurisia konteksteja, joissa otokset sijaitsevat. Koska NEO-PI-R-kysely on pitkä (240 kohtaa) ja sen on osoitettu johtavan epäluotettavaan otostarkkuuteen (Jones, 2019), tässä tutkimuksessa käytettiin NEO-FFI-asteikkoa, joka sisältää satunnaisesti ”epäjohdonmukaisia vastauksia” sisältäviä kohtia.
1. Aiheet ja menetelmät
1.1. Aiheet
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 812 henkilöä, joista 1 607 vastasi tutkimuksen kyselyosaan. Ensisijaisen asteikon vertailuryhmän muodostivat eurooppalainen ja amerikkalainen ryhmä A, kun taas ala-asteikkojen vertailuryhmän muodostivat eurooppalainen ja amerikkalainen ryhmä B. Lisätietoja on taulukossa 1.
1.2 Menetelmät
Tässä tutkimuksessa käytettiin NEO-FFI-asteikkoa osallistujien arviointiin. Lisäksi F-asteikkoon sisällytettiin satunnaisesti valittu kymmenen kohtaa sen selvittämiseksi, vastasivatko osallistujat mielivaltaisesti. Tämä menetelmä otettiin käyttöön pätevien kyselylomakkeiden tarkkuuden parantamiseksi.
2 tulosta
Otoksissa sukupuolijakauma ja koulutustaso osoittautuivat samankaltaisiksi; tämän vuoksi seuraavassa analyysissä ei oteta huomioon merkittäviä eroja osallistujien asteikon tulkinnassa.
2.1 Tärkeimpien asteikkojen vertailu
Kuten taulukosta 2 käy ilmi, ensisijaisilla asteikoilla keskiarvojen ja keskihajontojen välillä on selvä ero toisaalta eurooppalaisten ja amerikkalaisten otoksien ja toisaalta itäaasialaisten otosten välillä.
2.2 Itä-Aasian miesten ja naisten tärkeimpien asteikkojen vertailu
Taulukossa 3 esitetään itäaasialaisten miesten ja naisten otoksien keskiarvot ja keskihajonnat pääasteikoilla.
2.3 Alaluokkien pisteiden vertailu
Kuten taulukosta 4 käy ilmi, eurooppalaisten ja amerikkalaisten otoksen sekä itäaasialaisen otoksen välillä on selvä ero alaluokkien keskiarvoissa ja keskihajonnoissa.
3. Johtopäätökset/Keskustelu
Tiedot osoittavat, että itäaasialaisten ja länsimaisten väestöjen välisten sosiaalisten arvojen ja sosiaalisten ympäristöjen eroista johtuen mittaustuloksissa on huomattavia eroja.
3.1 Perusasteikot
3.1.1 Neuroottisuus
Neuroottisuuskysely kuvaa yksilön tunne-elämän vakautta. Ne, jotka saavat kyselyssä korkean pistemäärän, kärsivät usein ahdistuksesta ja masennuksesta, ja heidän tunnetilansa vaihtelevat voimakkaammin.
Länsimaisen otoksen ja itäaasialaisen otoksen neuroottisuuspisteiden välillä havaittiin merkitsevä ero, jonka vaikutusvoimakkuus oli kohtalainen (d = -0,428). Tämä havainto viittaa siihen, että länsimaisilla väestöryhmillä saattaa itse asiassa olla suurempi tunnevakauden taso, mikä on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan ”itäaasialaiset ovat tunneilmaisultaan pidättyväisempiä”. Vaikka tällä eroavaisuudella on tiettyjä käytännön seurauksia, sen merkitys on rajallinen, ja tulkintoja tulisi tehdä varovaisesti.
Tässä yhteydessä seuraavat tekijät voivat olla merkityksellisiä:
(1) Kulttuuriset tekijät
Länsimaisissa kulttuureissa ihmisiä kannustetaan ilmaisemaan tunteitaan avoimesti. Sen sijaan itäaasialaisissa kulttuureissa painotetaan enemmän yleistä harmoniaa.
Itä-Aasian kulttuureissa korostetaan yhteisvastuuta ja yhteiskunnallisia normeja, kun taas länsimaisissa kulttuureissa kannustetaan individualismiin ja itsensä hyväksymiseen.
(2) Sosiaalinen ympäristö
Itä-Aasian yhteiskunnissa vallitsee tällä hetkellä kova kilpailu, mikä aiheuttaa yksilöille huomattavaa painetta koulutuksen ja uramahdollisuuksien suhteen. Sen sijaan länsimaisissa yhteiskunnissa painotetaan yleensä enemmän yksilön tunteita.
(3) Käyttäytymismallit
Itä-Aasian kulttuureissa on havaittu taipumusta ulkoiseen syynsuhteen määrittelyyn, jossa stressin syyksi katsotaan sosiaaliset ja ympäristötekijät. Sen sijaan länsimaisissa kulttuureissa on havaittu taipumusta sisäiseen syynsuhteen määrittelyyn, jolle on ominaista henkilökohtaisen hallinnan korostaminen.
Itä-Aasian kulttuurit kannustavat ihmisiä tukahduttamaan tunteitaan, kun taas länsimaiset kulttuurit kannustavat ihmisiä ilmaisemaan tunteitaan sopivalla hetkellä.
3.1.2 Ekstroversio
Termi ”ekstroversio” määritellään persoonallisuuspiirteeksi, joka ilmenee ihmisissä, jotka ovat erittäin seurallisia, innokkaita ja aktiivisia etsiessään virikkeitä.
Länsimaisen otoksen ja itäaasialaisen otoksen välillä havaittiin merkitsevä ero ekstraversioasteikon pisteissä, ja vaikutuskoolla oli suuri arvo (d = 2,593).
Tässä yhteydessä seuraavat tekijät voivat olla merkityksellisiä:
(1) Sosiokulttuuriset tekijät
Länsimaisissa kulttuureissa kannustetaan yleensä itsensä ilmaisemiseen, kun taas itäaasialaisille kulttuureille on ominaista suurempi pidättyvyys ja muiden mielipiteiden voimakkaampi huomioon ottaminen.
(2) Sosiaalinen ympäristö
Itä-Aasian yhteiskunnallista ympäristöä leimaa kurinalaisuuden korostaminen ja perinteisten arvojen noudattaminen. Sen sijaan länsimaisille yhteiskunnille on ominaista aktiivisen vuorovaikutuksen kannustaminen ja taipumus itseluottamukseen.
Itä-Aasiassa liian ulospäinsuuntautunut luonne saatetaan tulkita rauhallisuuden puutteeksi, kun taas lännessä ulospäinsuuntautuneisuutta pidetään yleisesti suotavana persoonallisuusominaisuutena.
(3) Käyttäytymismallit
On osoitettu, että alhainen ekstraversio viittaa siihen, että henkilö suuntautuu enemmän itsetutkiskeluun kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tällä voi olla vaikutusta siihen, miten tunteita ilmaistaan, sekä henkilön kykyyn selviytyä stressistä.
3.1.3 Avoimuus
Avoimuusasteikko kuvaa henkilön valmiutta uusille kokemuksille, abstraktille ajattelulle ja taiteen arvostamiselle. Korkeamman pistemäärän saaneet henkilöt osoittavat yleensä suurempaa taipumusta tutkimiseen ja innovointiin.
Länsimaisissa otoksissa avoimuuden pisteet osoittautuivat merkitsevästi alhaisemmiksi kuin itäaasialaisissa otoksissa, ja vaikutuksen suuruus oli huomattava (d = -1,839). Tämä tulos saattaa olla ristiriidassa aiempien oletusten kanssa, jotka koskevat kulttuurien välisiä eroja avoimuudessa.
Seuraavat tekijät voivat vaikuttaa tähän ilmiöön:
(1) Kulttuuriset tekijät
Vaikka länsimaisten yhteiskuntien tiedetään kannustavan individualismia ja innovaatioita, on tärkeää huomata, että tietyt yhteiskuntaryhmät saattavat suhtautua uusiin ideoihin vähemmän suvaitsevaisesti (erityisesti nykyisessä, yhä konservatiivisemmaksi muuttuvassa yhteiskunnallisessa ympäristössä).
Viime vuosina Itä-Aasiassa on tapahtunut nopeita taloudellisia, teknologisia ja kulttuurisia muutoksia, joiden seurauksena itäaasialaiset ovat tulleet entistä avarakatseisemmiksi ja sopeutuneet paremmin yhteiskunnan alati muuttuviin vaatimuksiin.
(2) Koulutus ja kognitiiviset tyylit
Viime vuosina Itä-Aasian koulutusjärjestelmä on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi ja avoimemmaksi, mikä on saattanut vaikuttaa itäaasialaisten korkeampiin avoimuuslukuihin.
Vaikka länsimaissa yleisesti ottaen kannustetaan avoimuuteen, on tärkeää huomata, että tietyissä yhteiskuntaryhmissä avoimuus voi olla vähäisempää erilaisten ympäristötekijöiden, arvojen tai poliittisten kantojen vuoksi.
(3) Sosiaalinen ympäristö on
Uudet teknologiat ja liiketoimintamallit kehittyvät jatkuvasti Itä-Aasiassa, mikä saattaa kannustaa itäaasialaisia omaksumaan avoimemman ajattelutavan.
Urakehitysmallien vaikutus yksilöiden asenteisiin uusia ympäristöjä ja ideoita kohtaan on aihe, jota on tutkittu laajasti. Esimerkiksi nykyinen kova kilpailu työmarkkinoilla Itä-Aasiassa saattaa tehdä yksilöistä avoimempia uusille konsepteille, kun taas länsimaissa tietyt perinteiset toimialat saattavat luottaa enemmän vakiintuneeseen kokemukseen ja ajattelutapoihin.
3.1.4 Ystävällisyys
Ystävällisyysasteikko kuvaa sellaisia piirteitä kuin yhteistyökyky, empatia, luottamus ja altruismi. Henkilöt, jotka saavat korkeat pisteet tällä asteikolla, ovat taipuvaisempia ylläpitämään sosiaalista harmoniaa.
Eurooppalaisten ja amerikkalaisten otosten ystävällisyyspisteet osoittautuivat merkitsevästi korkeammiksi kuin itäaasialaisten otosten pisteet, ja vaikutuskoolla oli suuri arvo (d = 1,503).
Tässä yhteydessä seuraavat tekijät voivat olla merkityksellisiä:
(1) kulttuuriset tekijät
Eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa kulttuureissa kannustetaan ihmisiä ilmaisemaan itseään aktiivisesti ja osoittamaan myönteistä sosiaalista käyttäytymistä. Itä-Aasian kulttuurit ovat sen sijaan yleensä pidättyväisempiä.
Länsimaalaisilla on havaittu taipumusta käyttäytyä julkisuudessa ystävällisesti ja yhteistyöhaluisesti. Sen sijaan itäaasialaisilla on havaittu olevan suhteellisen pidättyväinen käytös.
(2) Sosiaalinen ympäristö
Itä-Aasian sosiaalisille ympäristöille on ominaista kurinalaisuuden ja perinteisten arvojen korostaminen, kun taas länsimaisissa sosiaalisissa ympäristöissä saatetaan kannustaa aktiivisempaan sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Länsimaisissa kulttuureissa mukautuvaisuus pidetään yleisesti myönteisenä luonteenpiirteenä. Sen sijaan itäaasialaisissa kulttuureissa liiallinen mukautuvaisuus saatetaan tulkita päättämättömyydeksi.
(3) Käyttäytymismallit
Korkeampi miellyttävyystaso voi viitata siihen, että henkilöllä on suurempi taipumus toimia yhteistyöhaluisesti ja käyttäytyä ystävällisesti sosiaalisissa tilanteissa.
3.1.5 Huolellisuus
Tarkkaavaisuus-asteikko kuvaa piirteitä kuten itsekuria, vastuuntuntoa ja tavoitteellisuutta. Henkilöt, jotka saavat tällä asteikolla korkeat pisteet, painottavat yleensä enemmän järjestystä ja suunnittelua.
Kahden otoksen välillä havaittiin merkittävä ero tunnollisuuspisteissä; länsimaisessa otoksessa pisteet olivat korkeammat, ja vaikutuskoolla oli huomattava suuruus (d = 2,920).
Tässä yhteydessä seuraavat tekijät voivat olla merkityksellisiä:
(1) Kulttuuriset tekijät
Länsimaisissa kulttuureissa tiedetään kannustettavan yksilön itsenäisyyttä ja painotettavan voimakkaasti henkilökohtaista vastuuta ja itsensä johtamista. Sen sijaan itäaasialaisissa kulttuureissa korostetaan yleensä suhteellisen joustavia ihmissuhteita.
(2) Sosiaalinen ympäristö
On osoitettu, että länsimaiden sosiaalisessa ympäristössä painotetaan enemmän ajanhallintaa ja tavoitteiden asettamista, mikä kannustaa itsemotivaatioon (Jones, 2019). Sen sijaan Itä-Aasian sosiaalisessa ympäristössä voidaan havaita, että siinä painotetaan enemmän sopeutumiskykyä ja yhteistoimintaa (Smith, 2021).
Länsimaisissa kulttuureissa tunnollisuutta pidetään yleensä myönteisenä persoonallisuuspiirteenä. Sen sijaan itäaasialaisissa kulttuureissa joustavuutta ja sopeutumiskykyä saatetaan pitää merkittävämpinä ominaisuuksina.
(3) Käyttäytymismallit
On osoitettu, että suurempi jämäkkyys on ominaista henkilöille, jotka ovat taipuvaisempia asettamaan itselleen selkeitä tavoitteita ja ylläpitämään vahvaa vastuuntuntoa tehtävien suorittamisen aikana.
Länsimaisissa kulttuureissa ihmisiä saatetaan kannustaa ylläpitämään vahvaa itsehillintää sekä käyttäytymisessään että tunteissaan, kun taas itäaasialaisissa kulttuureissa ihmisiä kannustetaan yleensä mukauttamaan käyttäytymistään ympäristön mukaan.
3.2 Alaluokat
Tämän tutkimuksen yhteydessä on otettu huomioon, että käytettävissä oleva tila on rajallinen. Tämän vuoksi on päätetty, että analyysi kohdistetaan kahteen alaluokkaan, joiden välillä on havaittu merkittävimmät erot.
3.2.1 Itsetuomitseminen
Itsesyytösten alaluokka kuvaa sitä, missä määrin yksilöt kohdistavat itsekritiikkiä omiin virheisiinsä. Korkeat pisteet saaneet henkilöt taipuvat pitämään ongelmia omien puutteidensa syynä.
Länsimaisen otoksen itsesyytöspisteet osoittautuivat merkitsevästi alhaisemmiksi kuin itäaasialaisen otoksen pisteet, ja vaikutuskoolla oli suuri arvo (d = -2,161).
Tässä yhteydessä seuraavat tekijät voivat olla merkityksellisiä:
(1) Kulttuuriset tekijät
Itä-Aasian kulttuureissa korostetaan sosiaalista vastuuta ja ryhmäidentiteettiä. Näissä kulttuureissa ihmiset syyttävät todennäköisemmin itseään, kun he eivät pysty täyttämään yhteiskunnan odotuksia. Sen sijaan länsimaisissa kulttuureissa painotetaan enemmän itsensä hyväksymistä ja itsenäisyyttä.
Itä-Aasian kulttuurit kannustavat itsetutkiskeluun ja nöyryyteen, joten ihmiset saattavat olla taipuvaisia syyttämään epäonnistumisiaan omista puutteistaan. Sen sijaan länsimaisissa kulttuureissa korostetaan yleensä henkilökohtaisia saavutuksia.
(2) Sosiaalinen ympäristö
Itä-Aasian yhteiskunnallista ympäristöä leimaa tällä hetkellä kova sosiaalinen kilpailu, ja ihmisillä on korkeat odotukset koulutuksen ja uramahdollisuuksien suhteen. Sen sijaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa suhtaudutaan suvaitsevammin yksilöiden suorituskykyyn näillä aloilla.
(3) Käyttäytymismallit
Itä-aasialaisten on havaittu taipuvan ulkoiseen syynsuhteen määrittelyyn, jossa he pitävät epäonnistumista omana vastuunaan. Sen sijaan eurooppalaisten ja amerikkalaisten on havaittu taipuvan sisäiseen syynsuhteen määrittelyyn, jossa epäonnistuminen johtuu ulkoisista tai objektiivisista tekijöistä.
Itä-Aasian kulttuurien on todettu edistävän tunteiden tukahduttamista, kun taas länsimaisten kulttuurien on todettu edistävän tunteiden ilmaisua ja psykologista säätelyä.
3.2.3 Prososiaalinen suuntautuminen
Termi ”prososiaalinen suuntautuminen” tarkoittaa yksilön taipumusta auttaa aktiivisesti muita, toimia yhteistyössä ja edistää sosiaalista hyvinvointia. Tähän sisältyy altruistinen käyttäytyminen, empatia ja sosiaalisen vastuun tunne. Prososiaalisen suuntautumisen asteikko on työkalu, joka on suunniteltu arvioimaan yksilön prososiaalisia taipumuksia.
Prososiaalisen suuntautumisen asteikon tuloksissa havaittiin merkittävä ero: länsimaalaiset saivat korkeampia pisteitä kuin itäaasialaiset. Ero oli huomattava, ja sen vaikutusvoimakkuus oli suuri (d = 0,635).
Seuraavat tekijät voivat vaikuttaa tähän ilmiöön:
(1) Kulttuuriset tekijät
Länsimaisissa kulttuureissa korostetaan voimakkaasti henkilökohtaista vastuuta ja yhteiskunnallista osallistumista. Sen sijaan itäaasialaisissa kulttuureissa käytännössä saatetaan noudattaa enemmän yhteiskunnallisia normeja kuin luottaa yksilön oma-aloitteisuuteen.
Länsimaisissa kulttuureissa painotetaan enemmän vapaaehtoistyötä, ja ihmiset osallistuvat useammin hyväntekeväisyys- ja yhteisötoimintaan. Sen sijaan Itä-Aasiassa prososiaalinen käyttäytyminen saattaa näkyä selvemmin perheen ja lähipiirin piirissä.
(2) Sosiaalinen ympäristö
Länsimaisissa yhteiskunnissa sosiaalinen ympäristö kannustaa aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnallisiin hyväntekeväisyystoimiin ja tarjoaa runsaasti sosiaalisen tuen resursseja. Sen sijaan Itä-Aasian yhteiskunnissa prososiaaliseen käyttäytymiseen vaikuttavat ehkä enemmän sosiaaliset verkostot.
Länsimaisissa yhteiskunnallisissa ympäristöissä painotetaan enemmän sosiaalista vastuuta ja yhteiskunnallista toimintaa, kun taas itäaasialaisissa yhteiskunnallisissa ympäristöissä painotetaan enemmän yksilön akateemista ja ammatillista kehitystä.
(3) Käyttäytymismallit
Länsimaisilla ihmisillä on havaittu taipumusta sisäiseen syynmääritykseen, jossa muiden auttaminen nähdään osana henkilökohtaisia arvoja. Sen sijaan itäaasialaisilla on havaittu taipumusta ulkoiseen syynmääritykseen, jossa prososiaalista käyttäytymistä pidetään yhteiskunnallisena velvollisuutena.
Esimerkki NEO-FFI-raportista