Minnesotan monivaiheinen persoonallisuusinventaario (MMPI) on yksi nykyisin yleisimmin käytetyistä psykometrisistä kyselylomakkeista. Vuonna 1989 Minnesotan yliopisto uudisti MMPI:n ja julkaisi MMPI-2:n, jossa otettiin käyttöön yhdenmukaiset T-pisteet ja uudet normit. Lokakuussa 2020 Minnesotan yliopiston kustantamo julkaisi Minnesotan monivaiheisen persoonallisuusinventaarion version 3 (MMPI-3). Toisin kuin MMPI-2, MMPI-3 on pelkästään MMPI-2-RF:n uudistus eikä korvaa täysin MMPI-2:ta, jolla on edelleen merkittävää käytännön arvoa. Yhteiskunnalliset arvot muuttuvat kuitenkin merkittävästi ajan myötä. MMPI-2 edellyttää normatiivisten tietojen määrittämistä tietyille väestöryhmille tietyissä sosiokulttuurisissa konteksteissa, ja alkuperäiset normatiiviset standardit eivät välttämättä enää heijasta tarkasti nykyisen väestön psykologisia ominaisuuksia ja käyttäytymismalleja. Samalla nykyaikaiset elämäntavat eroavat suuresti menneisyyden elämäntavoista, ja työperäinen stressi, sosiaaliset mallit ja perherakenteet ovat muuttuneet – kaikki nämä vaikuttavat suoraan ihmisten psykologiseen tilaan ja käyttäytymiseen. Normien päivittäminen mahdollistaa arviointivälineen tehokkaamman sopeutumisen näihin arvojen muutoksiin ja sosiaalisen ympäristön muutoksiin. Tämä varmistaa arviointitulosten tarkkuuden ja validiteetin ja mahdollistaa yksilöiden mielenterveystilan tarkemman arvioinnin nykyisessä sosiaalisessa kontekstissa.
1. Aiheet ja menetelmät
1.1 Aiheet
Tutkimuksessa testattiin yhteensä 5 358 osallistujaa, joista saatiin 3 066 kelvollista kyselylomaketta. Osallistujien keski-ikä oli 26,3 vuotta; miehiä oli 40,97 % ja naisia 59,03 %. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty taulukossa 1.
1.2 Menetelmät
Tässä tutkimuksessa arviointivälineenä käytettiin standardoitua MMPI-2-testiä.
2. Tulokset ja analyysi.
2.1 Itä-Aasian normit – R-versio (vertailuversio).
Tässä tutkimuksessa laadittiin MMPI-2:n Itä-Aasian normit (R-versio, vertailuversio) suoraan nykyisen osallistujajoukon raakapisteiden perusteella ja verrattiin niitä alkuperäisiin yhdysvaltalaisiin normeihin. Hs-, Pd-, Pt-, Sc- ja Ma-asteikot mukautettiin käyttämällä K-korjausta, jossa positiivisena kriteerinä oli vähintään 60:n T-pistemäärä. Kaikki R-version asteikot pisteytetään käyttämällä yhdenmukaisia T-pistemääriä, kun taas Yhdysvaltain normissa kaikki asteikot eivät käytä yhdenmukaisia T-pistemääriä (Mf- ja Si-asteikot käyttävät lineaarisia T-pistemääriä). Itä-Aasian normi-R-version ”MMPI-2-Koss-Butcher Key Items” ja ”MMPI-2-Lachar-Wrobel Key Items” käyttävät myös yhdenmukaisia T-pisteitä (Yhdysvaltain normeissa ei ole T-pisteen standardeja näille kahdelle alaluokalle). T-pisteiden standardien kokonaisvertailu tehtiin jokaiselle MMPI-2-alaluokalle näiden kahden normiston välillä. Tietojen rajallisuuden vuoksi analyysiä ei voitu jakaa alaryhmiin, kuten ikä tai koulutus. Tiedot osoittavat, että MMPI-2:n East Asian Norms-R -version tilastolliset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset Yhdysvaltain normien kanssa; mahdolliset erot ovat yksinkertaisesti normaaleja ilmentymiä osallistujien sosiaalisten arvojen ja ympäristöjen eroista.
2.1.1 Kliiniset asteikot
Taulukoissa 2 ja 3 esitetään kliinisten asteikkojen vastaavuus-T-pisteiden erot Itä-Aasian normien (R) ja Yhdysvaltain normien välillä.
2.1.2 Pätevyysasteikot
Taulukoissa 4 ja 5 esitetään validiteettiasteikkojen vastaavuus-T-pisteiden erot Itä-Aasian normien (R) ja Yhdysvaltain normien välillä.
2.1.3 Sisältöasteikot
Taulukoissa 6 ja 7 esitetään T-pisteiden erot sisältöasteikon johdonmukaisuudessa Itä-Aasian Norm-R-version ja Yhdysvaltain normin välillä.
2.1.4 Uudelleenmuotoillut kliiniset asteikot
Taulukoissa 8 ja 9 esitetään T-pisteiden erot sisältöasteikon johdonmukaisuuden osalta Itä-Aasian Norm-R-version ja Yhdysvaltain normin välillä.
2.2 Poikkeavan ryhmän vertailu
Poikkeavassa ryhmässä (miehet) sekä Itä-Aasian normin R-pisteet että Yhdysvaltain normin T-pisteet poikkesivat erittäin merkitsevästi normaalista T-pistemäärästä (T60). Koska molemmissa versioissa käytetään pisteytykseen johdonmukaisia T-pisteitä, keskeisten asteikkojen T-pisteet eroavat Yhdysvaltain T-pisteistä enintään yhden keskihajonnan verran silloin, kun Itä-Aasian T-pistemäärä on 70 tai enemmän.
2.2.1 Kliiniset asteikot
Taulukossa 10 esitetään poikkeavan ryhmän kliinisten asteikkojen keskiarvojen, keskihajontojen ja T-pisteiden erot Itä-Aasian normin ja Yhdysvaltain normin välillä.
2.2.2 Uudelleenmuotoillut kliiniset asteikot
Taulukossa 11 esitetään poikkeavan ryhmän osalta erot rekonstruoitujen kliinisten asteikkojen keskiarvoissa, keskihajonnassa ja T-pisteissä Itä-Aasian normin ja Yhdysvaltain normin välillä.
2.2.3 MMPI-2:n keskeiset kysymykset
Itä-Aasian Norm-R-versiossa käytetään johdonmukaisuuden T-pisteitä ”MMPI-2-Koss-Butcher Key Items” – ja ”MMPI-2-Lachar-Wrobel Key Items” -kohdissa; tämä edellyttää kuitenkin lisätietojen validointia, sillä positiivisen tuloksen raja-arvona on edelleen T60.
Koss-Butcher-asteikon keskeisiin osatekijöihin kuuluu kuusi asteikkoa: Kb1 akuutti ahdistuneisuus, Kb2 masennus ja itsemurha-ajatukset, Kb3 uhkaava aggressio, Kb4 alkoholin väärinkäytöstä johtuva tilannekohtainen stressi, Kb5 sekavuus ja Kb6 vainoharhaiset ajatukset.
Lachar-Wrobelin avainkohdat sisältävät 11 asteikkoa: LW1 Ahdistus ja jännitys; LW2 Masennus ja huolestuneisuus; LW3 Unihäiriöt; LW4 Epänormaalit uskomukset; LW5 Epänormaali ajattelu ja kokemukset; LW7 Antisosiaaliset asenteet; LW8 Perhekonfliktit; LW9 Vihanhallintaongelmat; LW10 Seksuaaliset huolet ja poikkeavuudet; sekä LW11 Somaattiset oireet.
3. Keskustelu
Tiedot osoittavat, että kun verrataan East Asian Norms-R -versiota yhdysvaltalaisiin normeihin, positiivisten seulontatulosten validiteetti itäaasialaisissa väestöryhmissä on hyvin samankaltainen. Erot johtuvat yksinomaan osallistujien sosiaalisten arvojen ja elinympäristöjen eroista.
3.1 Tärkeimpien asteikkojen eroista
3.1 Tärkeimpien asteikkojen eroista
3.1.1 Tärkeimmät mittakaavat (miehet)
Miesten Hy(1)-mittarin positiivisten T-pisteiden ero oli -0,66, mikä osoittaa, että itäaasialaiset miehet ovat herkempiä oman terveytensä suhteen, kun taas länsimaalaiset miehet kiinnittävät enemmän huomiota oireiden vakavuuteen.
Miesten Hy(3)-muuttujan positiivisten T-pisteiden ero oli -0,51, mikä osoittaa, että itäaasialaisissa kulttuureissa miehet ilmaisevat tunteitaan epäsuoremmin ja paljastavat psyykkistä ahdistusta yleensä epäsuorasti. Sen sijaan länsimaissa rohkaistaan suoraan ilmaisemiseen, minkä vuoksi miehet purkavat tunteitaan todennäköisemmin suoraan.
Miesten Mf(5)-arvon positiivinen T-piste-ero on -0,41, mikä osoittaa, että itäaasialaisissa kulttuureissa korostetaan perinteisiä sukupuolirooleja, minkä vuoksi miehet käyttäytyvät sosiaalisten paineiden vuoksi perinteisemmin; sen sijaan länsimaisissa kulttuureissa on enemmän monimuotoisuutta ja maskuliinisia piirteitä hyväksytään helpommin.
Miesten osalta Sc(8)-kysymyksen positiivinen T-piste-ero on 0,37, mikä osoittaa, että itäaasialaisissa kulttuureissa miehet taipuvat sisäistämään psyykkistä ahdistusta ja vastaamaan testissä varovaisemmin sairauteen liittyvän leimautumisen vuoksi. Sen sijaan länsimaisissa kulttuureissa ollaan avoimempia ja leimautuminen on vähäisempää, minkä vuoksi miehet ilmaisevat itseään suoremmin.
Miesten Ma(0)-arvon positiivinen T-piste-ero on -0,79. Toisin kuin länsimaissa, itäaasialaisissa kulttuureissa miesten tunneilmaisussa on huomattavia eroja. Itäaasialaiset kulttuurit ovat pidättyväisempiä, ja hypomaaniset oireet korostuvat stressitilanteissa. Amerikkalaisessa kulttuurissa korostetaan yksilöllisyyttä, ja siellä suhtaudutaan hypomaanisiin oireisiin suvaitsevammin.
3.1.2 Tärkeimmät painoluokat (naiset)
Naisten positiivinen T-piste-ero Hy(3)-asteikolla oli -0,45. Tämä viittaa siihen, että itäaasialaiset naiset ovat pidättyväisempiä ja ilmaisevat tunteitaan hillitymmin. Heillä on myös taipumusta muuttaa henkinen ahdistus ruumiillisiksi oireiksi. Sen sijaan länsimaiset naiset ilmaisevat itseään suoraviivaisemmin, ja heidän asteikkolukunsa heijastavat heidän todellista tunnetilaansa.
Naisten osalta Mf(5)-muuttujan positiivinen T-piste-ero oli -0,60, mikä osoittaa, että itäaasialaisiin naisiin kohdistuu voimakkaampia yhteiskunnallisia odotuksia olla ”hyviä vaimoja ja äitejä” ja että he ovat haluttomia osoittamaan perinteistä poikkeavia piirteitä, kun taas länsimaiset naiset ilmaisevat itseään vapaammin.
Sc(8)-asteikon positiivinen T-piste-ero oli 0,82, mikä osoittaa, että itäaasialaisessa kulttuurissa korostetaan yhteisöllistä harmoniaa ja sosiaalista arviointia. Itäaasialaiset naiset saattavat olla huolestuneempia muiden mielipiteistä, minkä vuoksi heidän on vaikea tuoda esiin sisäistä stressiä ja piilevää psyykkistä ahdistusta. Nämä seikat saattavat kuitenkin ilmetä helpommin tietyissä tilanteissa SC-asteikolla. Länsimaisessa kulttuurissa painotetaan enemmän henkilökohtaista ilmaisua ja itsensä toteuttamista, mikä tarkoittaa, että länsimaiset naiset ilmaisevat psykologista ahdistustaan todennäköisemmin suoraan.
Naisten Si(0)-arvon positiivinen T-piste-ero on 0,82, mikä viittaa siihen, että itäaasialaiset naiset taipuvat sisäistämään stressiä ja ovat perinteisten käsitysten rajoittamia, kun taas länsimaiset naiset ilmaisevat tunteitaan avoimemmin.
3.2 Käytännön validointi
Itä-Aasian Norms-R -versiota (vertailupainos) on vielä validoitava sen käytännöllisyyden ja tehokkuuden osalta kliinisissä, oikeuslääketieteellisissä ja työelämän valintatilanteissa. Lisäksi otoksen erottelukykyä on laajennettava edelleen (esim. ottamalla mukaan erilaisia alaryhmiä). Lopullisena tavoitteena on löytää tasapaino normien ”tieteellisen tarkkuuden” ja ”käytännöllisyyden” välillä, varmistaen, että ne täyttävät psykometriset standardit ja vastaavat samalla Itä-Aasian väestön todellisiin tarpeisiin.
Esimerkki MMPI-2-tulkinta-raportista